profiili

Stanley Cup-finaalit 1994

30.5.2014 - 14:06 Tagit:, , ,

Teemu Artukka – “Keskinkertainen harrastekiekkoilija, mutta lahjakas NHL-entusiasti”

New York Rangers selvitti tiensä tämän vuoden Stanley Cup-finaaliin. Toista finaalijoukkuetta joudutaan odottamaan vielä. Viimeksi Rangers pelasi finaaleissa kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 1994. Olin tuolloin 13-vuotias, jolloin änärinseuraamiseni oli huipussaan. Minulla oli Sega Megadrive ja siinä NHL ’94, keräsin pelikortteja ja viikonloppuisin televisiosta tuli koosteita ja hienoja maaleja.

Vuonna 1994 finaalit tulivat jälkilähetyksenä televisiosta. Vancouver Canucksissa pelasi Pavel Bure, Geoff Courtnall, Trevor Linden, Cliff Ronning ja tietenkin Jyrki Lumme. Rangersin riveissä taas Mark Messier, Kevin Lowe, Jeff Beukeboom, Brian Leetch, Adam Graves ja kova pudotuspelimies Esa Tikkanen.

Finaalijoukkueista Rangersilla oli enemmän kokemusta finaalipeleistä pitkälti siksi, että joukkueessa pelasi kaikkiaan seitsemän pelaajaa Edmonton Oilersin dynastian ajalta. Canucksilla oli Bure, Russian Rocket. Kanadalaisjoukkueessa oli muuten enimmäkseen ensikertalaisia finaalissa, mutta myös muutama pelaaja, joilla oli useampikin finaaliottelu alla.

Rangers tuli pudotuspeleihin konferenssin piikkipaikalta ja voitti ensimmäisellä kierroksella ja voitti paikallisvastustaja Islandersin suoraan neljässä ottelussa, seuraavalla kierroksella Capitalsia vastaan tuli vain yksi tappio, mutta konferenssifinaaleissa Rangers joutui ensimmäisen kerran tosipaikan eteen, sillä Devilsiä vastaan pelattu ottelu meni seitsemänteen peliin. Seitsemäs ottelu oli huikea trilleri ja siitä tuli Martin Brodeurin ja Mike Richterin välinen taisto. Toisessa jatkoerässä Stephane Matteau karvasi vaatimattoman näköisesti kiekon Devilsin puolustajalta, kiersi maalin takaa ja teki vanhanaikaisen Brodeurin patjojen vierestä. Halli räjähti.

Canucks tuli pudotuspeleihin seitsemänneltä sijalta ja joutui heti seitsemän ottelun sarjaan Flamesia vastaan. Toisella kierroksella Dallas Stars kaatui viidessä ottelussa ja konferenssifinaaleissa Toronto Maple Leafs niin ikään viidessä ottelussa. Bure oli tuohon aikaan aivan käsittämättömässä pelikunnossa: Pudotuspeleissä Bure iski 16 häkkiä 24 ottelussa.

Vaikka ensimmäinen finaaliottelu päättyi Canucksin jatkoaikavoittoon, Rangers vei seuraavat kolme ottelua nimiinsä ja kaupunki valmisteli voittokulkuetta New Yorkin keskustassa. Viidennessä ottelussa Canucks johti 3-0, Rangers sai tasoitettua vielä ottelun, mutta Canucks vei ottelun numeron 6-3. Seuraavassa ottelussa nähtiin kummallinen tilanne; Courtnall näytti tekevän ensin 4-1-maalin Rangersin päähän, mutta peli jatkui ja tilanteen päätteeksi Rangers kavensi hetkellisesti 3-2:een. Videotarkastuksen jälkeen kuitenkin Courtnallin maali hyväksyttiin ja Rangersin hylättiin. 4-1-voiton päätteeksi ottelu siirtyi Madison Square Gardeniin seitsemänteen otteluun.

54 vuoden odottamisen jälkeen Rangers oli valmis rikkomaan kirouksensa ja ottamaan kaupunkiin sen kaipaaman kannun. Finaalissa Rangers oli päätöserän alkaessa 3-1-johdossa. Linden sai kavennettua pelin vielä 3-2:een, mutta Rangers ja Mike Richter kestivät loppuun asti. The waiting was over.

 

Kirjoittaja: Teemu Artukka
Jaa: