Toni_työssään

Mikä tässä jääkiekossa maksaa?

14.12.2015 - 1:13 Tagit:, , ,

Jääkiekko mielletään yleisesti kalliiksi ja hieman elitistiseksi lajiksi. Sen ei pitäisi olla näin ja uskonkin, että laji on mahdollista palauttaa kaikille. Turussa lajia voi harrastaa halvemmallakin, kunhan selvittää seurojen kausimaksujen suuruuden etukäteen ennen seuran toimintaan ilmoittautumista. Olen kyllä sitä mieltä, että kaikilla Turun seuroilla on mahdollisuus alentaa harrastustoiminnan kustannuksia.

Olin juuri keskustelemassa muutaman seuran ja jääkiekkoliiton Länsirannikon alueen toimihenkilön kanssa alueen toiminnasta ja yhteistyöstä. Sivusimme lyhyesti aihetta lajin kalleudesta ja siitä taidettiin todeta, ettei juurikaan mitään ole tehtävissä. Kommentti herätti minussa halun selvittää, miten saisimme alennettua toimintamme kustannuksia ja sen myötä lisää innokkaita jääkiekkojunioreita.

1. Sarjamaksut
Tein pienen laskelman ja otin malliryhmäksi alueen E-juniorit. Seurat maksavat yhteensä 29200 € sarjamaksuja jääkiekkoliitolle tai ilmeisesti nämä menevät Länsirannikon alueelle. Mielestäni sarjamaksuja voisi hieman miettiä valtakunnan tasolla: Onko sarjamaksujen korkea hinta sellainen, mitä voisi hieman leikata?

Sarjamaksut nousevat mitä vanhemmiksi pelaajat kasvavat ja jokaisesta sarjasta maksetaan erikseen. Annan esimerkin: joukkue aloittaa elokuussa karsintasarjan ja maksaa 600 €, etenee jatkokarsinta sarjaan ja maksaa jälleen 600 € ja pääsee lopulliseen sarjaan ja maksaa JÄLLEEN 600 €. Jokainen voi miettiä, onko maksuja tarpeen maksaa kolmeen kertaan.

2. Tuomarit
Pelithän eivät pyöri ilman tuomareita ja heitä tarvitaan, mutta näitäkin kustannuksia voisimme hieman tarkistaa. Jokaisessa tuomarilaskussa lukee ”kerhoraha” ja ”koulutusraha”? Summat eivät ehkä ole yhdessä laskussa kuin pari euroa, mutta tarkastellaanpa tuomarikustannuksia taas alueen E-junioreiden kautta.
Näissä sarjoissa pelataan alueellamme noin 580 ottelua. Jokainen ottelu pelataan nykyään kahdella tuomarilla. Onko tämä todella tarpeen? Yhden ottelun hinnaksi tulee noin 100 € ja summaa kasvattaa lisäksi tuomareille maksettavat km-korvaukset, koti – pelipaikka – koti. Väitän, että merkittävää säästöä tulisi myös siitä, jos otteluun nimettäisiin hallin lähettyvillä asuvia tuomareita, eli toimittaisiin hieman suunnitelmallisemmin.

3. Ostojää
Olemme Turussa onnellisessa asemassa jäiden suhteen, sillä saamme kaupungilta tukea noin 30 toimintaviikolle. Siitä pitää jokaisen Turussa pelaavan muistaa olla kiitollinen ja olla hyvillään ja jopa ylpeitä että meillä päättäjät tukevat näin vahvasti lasten sekä nuorten urheilua. Muuten olemmekin hieman jäljessä olosuhteissa tai lähinnä sen hyvän jään suhteen (arkijää klo 17.00 – 20.00).
Kunnallisia jäähalleja on kaksi, Varissuon ja Impivaaran jäähallit, joita käyttävät jääkiekkoseurojen lisäksi taitoluistelu ja ringette. Tämän vuoksi jokainen turkulainen jääkiekkoseura käyttää Kupittaan maksullisia palveluita. Laskin, että Kupittaa 2 radan käyttö maksaa 127500 € / kausi (noin 30 viikkoa), ilman viikonlopun jäänkäyttöä. Mitä suuremmasta seurasta on kyse, sitä enemmän he joutuvat ostamaan jäätä.

Toimin tällä hetkellä Turun Kisa-Veikkojen Junioripäällikkönä ja meillä yhteisöllisyys on tärkeä asia. Oma näkemykseni on, että saadaksemme hinnat kuriin meidän kaupungissamme, olisi turkulaisten seurojen tehtävä vahvaa yhteistyötä teemalla ”hinnat kuriin”. Meillä Turussa on ylpeyden aihe TURKUTURNAUS, johon edellisenäkin vuotena osallistui 121 joukkuetta. Turnaus maksaa 700 € / joukkue eli turnausmaksuja kertyy noin 85000 €. Jos kaikki työ tehtäisiin talkoohengessä, kaikkien seurojen ja vanhempien toimesta, suuri osa tuotosta voitaisiin hyödyntää ostojään hankkimiseen ja näin toimintamme kuluja saisi jälleen leikattua. Minua kyllä hieman ihmetyttää, mistä Kupittaa 2 radan 170 € tuntihintaan rinnastettavat kulut syntyvät? Vai onko lasten urheilu Turussakin joillekin vain bisnestä?

4. Pelaajasiirrot
Pelaajia siirtyy kauden aikana yli 3500 kappaletta ja jääkiekkoliitto ottaa jokaisesta siirrosta minimissään 50 € rekisteröintimaksun? Olisiko lasten harrastamisen tukemiseksi mahdollista vaikka puolittaa tämäkin summa?

5. kiekkokoulut ja turnaukset
Seurat hankkivat yleensä toiminnalleen rahaa muun muassa järjestämällä kiekkokouluja, turnauksia yms. Jääkiekkoliitto on nykyään suurin kiekkokoulujen järjestäjä ja nyt liitto on myös alkanut järjestää turnauksia. Minun on pakko hieman kyseenalaistaa Suomen Jääkiekkoliiton toimintaa, sillä ainakin minulle herää kysymys, onko liitto seuroja varten vai ovatko seurat liittoa varten? Muistaakseni valtio jakaa Jääkiekkoliitolle valtion apua merkittävän summan. Onko kilpailu tällöin tasapuolista kiekkokouluja järjestettäessä? Voisiko valtion tukea ehkä saada sinne ruohonjuuritason toimintaan, minne se mielestäni kuuluisi?

Löytyisiköhän vielä muita helppoja säästökohteita rakkaasta lajistamme? En vain suostu hyväksymään ajatusta, ettei mitään ole todella tehtävissä, koska mielestäni kyse on vain tahdosta.
Palautetaan jääkiekko kaikille!

Lopuksi vielä huomio verottajan suuntaan. Lasten harrastamisen mahdollistavat lukuisat aktiiviset aikuiset, jotka haluavat tarjota lapsille elämyksiä ja urheilun ja yhdessä tekemisen iloa. Lasten ja nuorten parissa tehtävä talkootyön on oltava verotonta, myös jatkossa. Luulisi verottajankin olevan helppo tunnistaa lasten urheilussa tehty talkootyö ammattimaisesta toiminnasta.

 

Toni Arppe
Junioripäällikkö
Turun Kisa-Veikot

Kirjoittaja: TuKV
Jaa: