rask

Kuinka kauan Suomen etumatka maalivahtituotannossa säilyy?

9.2.2014 - 3:00 Tagit:, , , , , ,

Suomessa on totuttu siihen, että jääkiekkomaajoukkueella on maailman parhaat maalivahdit – ja heitä on niin paljon, ettei yhden tai kahden huipputorjujan loukkaantuminen merkitse mitään. Suomi tunnetaan hiihdon, saunan, pimeiden talvien ja älypuhelimien lisäksi jääkiekkomaalivahtien kansakuntana, kirjoitti New York Times hiljattain – mutta kuinka kauan?

– Se etu mikä Suomella oli noin kymmenen vuotta sitten maalivahtituotannossa, on käytetty. Suomalaisten pitää tehdä todella kovasti töitä pysyäkseen mukana, sanoo ex-huippupuolustaja Jyrki Lumme.

Suomalaisten huippumaalivahtien määrä NHL:ssä ja KHL:ssä on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta yksilöllisestä valmennuksesta. Nykytilanteen pohja muurattiin lähes 30 vuotta sitten, kun 1960- ja 1970-lukujen huippumaalivahdit Jorma Valtonen ja Urpo Ylönen siirtyivät peliuransa jälkeen valmentamaan nuoria maalivahteja.

– Suomessa maalivahtivalmennus aloitettiin aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Suomessa oli lahjakkaita valmennettavia, mutta myös lahjakkaita valmentajia kuten Ylönen ja Valtonen. Valmentajan taito on yhtä harvinainen taito kuin pelaajan taito, entinen maajoukkue- ja NHL-valmentaja Alpo Suhonen sanoo.

Urpo Ylösen mielestä maalivahtivalmentajan taito on ennen muuta yksilöiden huomioimista.

– Toiset tykkäävät ottaa paljon suoria laukauksia, toiset tarvitsevat tsemppiharjoituksia. Mikä sopii kenellekin. Joukkuevalmentajalla ei ole aikaa maalivahdin henkilökohtaiseen valmentamiseen, joka on jopa enemmän henkistä kuin fyysistä, Ylönen sanoo.

“Kova vienti”

Jääkiekon huippumaat ovat kaikki Suomen tavoin korkean koulutustason rikkaita maita. Nekin ovat havahtuneet maalivahtivalmennuksen tarpeeseen ja hakeneet apua Suomesta.

– Meillä on kova vienti. Ruotsista haettiin apua kymmenen vuotta sitten, kun siellä maalivahtitilanne oli huono. Jorma Ylönen ja Hannu Lassila kävivät siellä paljon, minuakin pyydettiin, mutta en ehtinyt, Ylönen kertoo.
Tulokset näkyvät.

– Ruotsista löytyy nykyään erittäin paljon hyviä maalivahteja, samoin Venäjältä ja Kanadasta. On vähän liioittelua, että ajatellaan Suomen olevan omaa luokkaansa. Ehkä vielä viisi kuusi vuotta sitten näin oli, mutta ei enää, Alpo Suhonen sanoo.
Maalivahtivalmennus on ensimmäinen osa jääkiekosta, jossa valmennus on muuttunut täysin yksilölliseksi. Se on tulevaisuutta myös muilla pelipaikoilla.

– Ennen valmennettiin kollektiivia, ja se on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus, että olemme pelanneet ja pärjänneet joukkueena. Erityisesti fyysisessä valmennuksessa yksilöllisyys on jo viety pitkälle erityisesti NHL:ssä, Jyrki Lumme sanoo.

– Eihän joukkuetta voi valmentaa, se on abstraktio. Kuinka paljon valmennus kohdistuu yksilöön konkreettisessa jokapäiväisessä valmennuksessa, se ratkaisee yksilön kehityksen, Alpo Suhonen sanoo.

Työpaikat tiukassa

Kilpailu osaajista vie suomalaisia maalivahtivalmentajia ulkomaille. Suomessa maalivahtivalmentajia arvostetaan, mutta työpaikat kotimaassa ovat kiven alla.

– Työnantajat eivät arvosta sitä työtä sillä tavalla, että maksaisivat kunnon palkkaa, Urpo Ylönen sanoo.
Ylönen itse valmensi vuosikaudet palomiehen työn ohessa ja on jatkanut työtään eläkeläisenä.

– Monet nuoret maalivahtivalmentajat ovat ihan päteviä, mutta työpaikan hakeminen on todella vaikeaa, kun vaaditaan näyttöjä. Mutta mistäs nuori antaa näyttöjä. Siinä mielessä tämä on yhä lapsenkengissä, Ylönen sanoo.

TS – STT – RAIKO HÄYRINEN

Kirjoittaja: TS Kiekko
Jaa: