1824 / Kuvaaja: Riitta Salmi / Päivämäärä: 29.09.2016 / Mitä kuvataan: TS Kiekon uudet (ja vanhat) bloggarit saapuvat infotilaisuuteen Artukaisiin. Otetaan tyypeistä blogikuvat. / Sijainti: Studio? Tms paikka toimituksessa

Floppi, mahalasku, katastrofi, täydellinen sulaminen

20.4.2018 - 22:24

TPS:n pudotuspelitaipaleen loppu keväällä 2017-18: kahdeksasta viimeisestä ottelusta seitsemän tappiota. Suurin odotuksin ladattu playoffkevät oli lopulta täydellinen mahalasku, pahanlaatuinen floppi. Vaikka runkosarja päättyi kakkossijaan, lopullinen sijoitus 4. osoittaa, että joukkue sukelsi todella ikävästi.

Runkosarjan kakkosen tappioputki saattaakin hakea vertaistaan tilastoista, sillä harvoin ammattilaisliigan kärkipään joukkue sulaa näin totaalisesti pelattuaan kuitenkin kuukausikaupalla voittavaa peliä.

TPS ei päässyt pudotuspeleissä lähellekään sitä tasoa, millä olisi parhaimmillaan pystynyt pelaamaan. Peli-ilme oli haluttoman vaisun oloinen, jopa varovaisen pelokas. Maalille ei menty ahnaasti tai lähes ollenkaan.

Jos miettii neljää semifinaalijoukkuetta, TPS oli näistä kirkkaasti heikoin. Miten tämä voi olla näin? 60 ottelun runkosarjassa pisteitä kerättiin kuitenkin toiseksi eniten, mutta tärkeimmillä hetkillä mitään ei tapahtunut. Ikäänkuin mitään pelisuunnitelmaa ei olisi ollut edes olemassa.

Yksittäisistä osa-alueista pahiten petti runkosarjan tehokkaimpiin kuulunut ylivoima. Pudotuspelien loppuvaiheessa TPS pelasi 18 ylivoimaa putkeen, yli 36 minuuttia, ilman maalia. Tämänkään ei pitänyt millään olla mahdollista, jos mietitään, millaisia nimiä ylivoimaa pelasi. Jälkikäteen oli näköjään sama, mikä nimi selässä oli. Yhtään onnistumista ei siunaantunut, oli sitten kyseessä kokenut pelaaja tai untuvikko.

Ilkka Heikkisen pelätystä lämäristä piti oikein tehdä mainosvideokin ennen pudotuspelejä, mutta olihan se sentään mukava, että edes videolta näki Heikkisen hirvittävän lämärin painuvan verkon perukoille.

Toinen raju pettymys oli siirtorajahankinta Zach Budish, josta ei lopulta ollut härskiksi ratkaisijaksi. Vähäinen playoffkokemus ilmeisesti tuli nyt karusti esiin. Budishin piti olla se härkämäinen, Tomas Plihalin tyyppinen, raastaja, joka ohjaa maalinedustalta kiekkoja verkkoon. Tai no, ohjasihan hän, mutta valitettavasti Lennart Petrellin jatkoaikaosuman.

Yllättävän pehmeäksi Budish loppupeleissä osoittautui. Välillä jo luuli, että Miikka Tuomainen oli tehnyt paluun TPS:aan Budishin vaatteissa.

Mutta suurin tekijä ei mielestäni TPS:n mahalaskussa ole kuitenkaan yksittäiset pelaajat, vaan valmennusjohdon toiminta. Tämän kevään rosterista olisi pitänyt saada reilusti enemmän irti kuin mitä saatiin. Syytä olisi myös pohtia, oliko pelitapa tarkoituksenmukainen. Tai oliko sitä?

JANNE SUNDELIN

Kirjoittaja on 1970-luvulta asti TPS:n edesottamuksia seurannut kannattaja, jonka mielipiteet eivät edusta Turun Sanomia, vaan ovat omaa mielipidettä/mutuilua. Varhaisin TPS:aan liittyvä muisto on kuva Seppo Revon tuuletuksesta vuoden 1976 mestaruusmaalin jälkeen.

 

Kirjoittaja: Janne Sundelin
Jaa: